 |
| Terapiatuolit luovutusvalmiina syyskuussa 2012 lähdössä PHKS:n lasten ja nuorten osastoille |
Terapiatuoli sai alkunsa tarpeettomiksi jääneistä pehmoleluista. Useat
kymmenet ellei jopa sadat pehmolelut on ommeltu toisiinsa vahvalla
langalla kuluneeseen työtuoliin tai jakkaraan. Terapiatuoli Ilo – I love
sai nimensä terapeuttisesta työstämisestä toipuessani pitkäaikaisesta
masennuksesta. Tuolin tekeminen on osa toipumisprosessia, kun sain idean
terapia-tuolista ja uskalsin alkaa toteuttaa itseäni sekä jaksoin tehdä
tuolin valmiiksi. Alkuperäinen idea juontaa ruotsalaisen SkönaHem
lehden kuvaan, jossa oli pieni sohva päällystetty pehmoleluilla.
 |
| Tämä tuoli on tehty keinutuolitehtaan johtajan työtuoliin. |
 |
| Papukaija on löytänyt merirosvonsa, hirvet toisensa, hepat ja puput kaulailevat... |
 |
| 60- ja 70-luvun nallet ystävystyivät ja aurinko soittaa sävelmää |
Tuoleja on lahjoitettu Päijät-Hämeen keskussairaalan lasten ja nuorten psykiatrian osastolle. Terapiatuoli tuottaa iloa jokaiselle istujalle jo pelkällä olemassa olollaan. Tuolia työstäessäni syntyi ajatus mm. nuorten pahoinvoinnista ja hylkäämiskokemuksista. Myös hylättyjä pehmoleluja on maassamme lukemattomia ja vuosittain hylätään lisää. Joskus nämä pehmot ovat olleet lempileluja lapsille ja niistä on pidetty hyvää huolta. Sitten on tilalle tullut uusia leluja, uusia pehmoja, jotka ovat syrjäyttäneet vanhat lelut. Ne ovat jääneet tarpeettomina lojumaan nurkkiin unohduksiin pölynkerääjiksi. Aikaa ei ole enää riittänyt niillä leikkimiseen. Pehmolelut on viety kierrätykseen, jossa niitä on säkeittäin odottamassa uutta elämää. Siellä ne kirppiksen korissa suorastaan huutavat, että : ”Huomaa mut! Huomaa mut!” Samoin vanhat kuluneet tuolit joutaisivat jo kaatopaikalle, mutta nekin saavat jatkoajan terapiatuoleina. Niiden kuluneet päällysteet ei haittaa, kun ne päällystetään vanhoilla pehmoleluilla.
 |
| Pieni terapiatuoli on tehty tyttäreni Ikea-jakkaran päälle ja se lahjoitettiin lasten psykiatrian osastolle. |
Pehmoja ostin aluksi kirppiksiltä yksittäin, sain muutaman kassillisen lahjoituksina ilmoitettuani kaupan ilmoitustaululla, ostin ostoskärryllisen pehmoja Punaisen Ristin Kontti-tavaratalosta ja lopulta sain ostaa sieltä pari säkillistä kohtuuhintaan. Tarvikkeina valmistuksessa on hakaneuloja, paksua lankaa, iso silmäneula, pihdit ja sakset.
Monia kivuliaita neulanpistoja osui sormeeni, josta ajatus siirtyi nuorten kipeisiin elämänkokemuksiin. Niinkuin jokainen neulanpisto ”satuttaa” pehmoleluja, niin elämässä tapahtuneet vastoin-käymisetkin satuttavat ihmistä ja jättävät jälkensä, josta toipuminen on usein pitkäaikaista. Nuori on usein yksin ongelmiensa kanssa ja on vaikea löytää vertaisiaan. Pehmolelutkin on joskus olleet hyljättyjä, yksinäisiä, tarpeettomia, ja kun ne on koottu yhteen, ne ovat löytäneet paikkansa terapiatuolista kivojen kavereiden vierestä, ne on ommeltu toisiinsa kiinni ja näin ne ovat yhdessä vahvoja ja tuntevat itsensä taas hyödyllisiksi ja ihailluiksi. Sitä ihminenkin kaipaa. Hyväksytyksi tulemista ja rakastettuna olemista. Minäkin haluan näin olla hyödyllinen ja tarpeellinen.
 |
| Etualalla hylkeet ja delfiinit, oikealla koirat ja kissat ja selkänojassa nallet |
Minulla on unelmana saada toimia ”tuolitaiteilijana” ja viedä ideaa terapiatuoleista ympäri maata erilaisiin hoitolaitoksiin, joissa lapset ja nuoret saavat iloita tuoleista. Esimerkkeinä terapiatuolien lahjoituspaikoista on mm. sairaalan psykiatrian nuorten ja lasten osastot, lastenosastot, Päijät-Hämeen perheneuvola. Saatavana on valtava määrä materiaalia ja työttömiä kuntoutujia sekä halukkaita terapiatuolien tekijöiksi. Ei tarvitse olla käsityöihminen ommellakseen pehmoja yhteen. Olisi hyvä löytää sopiva paikka tuolien valmistukseen. Toteutus alkuun ja lisää terapiatuoleja syntymään lahjoitettaviksi. Ideoita ja lahjoitettavia pehmoja saa jättää kommentteihin tai suoraan minulle.
